Valkeakosken Seudun Invalidit ry:n hallitus sai vuodenvaihteessa ihmetteleviä kysymyksiä jäsenistöltä uudistuvasta hyvinvointialueen vammaispalveluiden asiakasmaksuista, jotka koskivat kuljetuspalveluita.
Kysymyksiä herätti erityisesti kuljetusmatkojen poikkeushinnat,
jotka koskivat kahta viimeistä kohtaa:
– Kuljetuspalvelumatkalla mukana oleva yksi saattaja sekä matkalla mukana olevat vammaisen henkilön huollettavana olevat alaikäiset lapset, asiakasmaksu 0 euroa
– Muut matkalla mukana olevat henkilöt, palveluntuottajan määrittelemä maksu suoraan palveluntuottajalle
Hallitus keskusteli tammikuun kokouksessa asiasta ja totesi silloin, että ohjeet kieltämättä ovat hyvin epäselvät, sekä aiheuttavat huolta vammaisen henkilön oikeuksista ja oikeusturvasta maksun määrittelyssä. Hallitus päätti, että haluaa esittää asiasta tarkentavia kysymyksiä hyvinvointialueelle ja selvittää, mitä kohdat tarkoittavat sekä sen, milloin tällainen päätös on tehty.
Aiemmisssa päätöksissä, mitä hyvinvointialueen pöytäkirjoista on löydetty, ei näitä ohjeistuksia ole silloin ollut.
Yhdistyksen hallitus päätti, että puheenjohtaja Susanna laittaa asiasta sähköpostitse kirjallisia kysymyksiä, jotka voidaan tuoda niin hallituksen kuin jäsenistön tiedoksi. Ja myös toivottavasti vastauksella saadaan selvyys siihen, mitä kohdat tarkoittavat.
10.1.
Yhdistyksen jäsenten puolesta on lähetetty Pirkanmaan hyvinvointialueella vaikuttaville henkilöille sähköpostitse kysely koskien näitä nimenomaisia kohtia. Kyselyssä on erilaisten esimerkkien voimin (esim. miten toimitaan tilanteessa, jossa onkin vammainen lapsi, jossa sisarukset eivät tietenkään ole vammaisen huollettavia, ja vanhempi on saattaja. Kuljetuksen tulee tapahtua taksilla, koska muuta kulkuvälinettä ei ole) haluttu pyytää selvennystä, kuinka eri tilanteissa käytännössä toimitaan maksujen suhteen.
Kysymyksissä haluttiin myös tarkennusta siihen, onko yhdistyksen hallituksella ymmärrys siitä, että palveluntuottajalla tarkoitetaan ohjeistuksessa nimenomaan takisyrittäjää, eikä Tuomi logistiikkaa tai Kuohkea. Hallitus myös esitti kysymyksen siitä, miten palveluntuottaja ja asiakas voi neuvotella lisämaksujen kohtuullisesta ja yhteneväisestä hinnasta tilanteissa, jossa kuljetuspalveluiden käyttäjällä ei ole vakiotaksioikeutta. Näissä tilanteissa taksi – eli palveluntuottaja – tilataan suoraa Kuohken järjestelmän kautta. Tällöin asiakas ei pysty tietämään etukäteen mikä tai kuka taksipalvelu häntä tulee noutamaan ja tämän vuoksi tietysti etukäteen taksihinnoittelusta neuvottelu on mahdotonta.
Yhdistyksen hallitus toivoi, että kuljetuspalvelumatkojen ohjeita tarkennettaisiin näiltä osin niin, että näissä tilanteissa kuljetuspalvelumatkaa käyttävä henkilö on oikeutettu valitsemaan itse palveluntuottajansa.
Kannanotossa myös pyydettiin mahdollisuutta siihen, että näissä tilanteissa, joissa kuljetuspalveluiden käyttäjä joutuu paljon matkustamaan esimerkiksi niin, että hänen kotona asuva täysi-ikäinen lapsi tai vammaisen lapsen sisarukset joutuvat kulkemaan kuljetuspalveluista tilatun taksin kanssa, olisiko näille henkilöille mahdollisuus saada oikeus tilata kuljetuspalvelu suoraan itse valitsemaltaan palveluntuottajalta, vaikka henkilöllä ei olisikaan vakiotaksioikeutta.
Kannanotossa lähestyttiin 13 eri Pirkanmaan hyvinvointialueella vaikuttavaa henkilöä:
Taru Kuosmanen (Sosiaali- ja terveysjohtaja)
Pasi Virtanen (Talousjohtaja)
Alla olevat henkilöt ovat myös osa Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoa:
Lauri Lyly (Aluevaltuuston pj)
Anna-Kaisa Ikonen (Aluevaltuuston 1.vpj)
Miko Bergbom (Aluevaltuuston 2.vpj)
Kari-Matti Hiltunen (Aluehallituksen pj)
Hanna Laine (Aluehallituksen 1.vpj)
Jouni Sirén (Aluehallituksen 2.vpj)
Pekka Järvinen (Aluehallituksen jäsen, kotikunta Valkeakoski)
Markku Virkamäki (Monipalveluvaliokunta pj)
Mauri Jussila (Monipalveluvaliokunta 1.vpj)
Kukka Kunnari (Monipalveluvaliokunta 2.vpj)
Joni Kumlander (Aluevaltuuston jäsen, asiakkuus- ja laatujaosto, kotikunta Valkeakoski)
Kannanotto sekä kysymykset herättivät heti samana päivänä niin sosiaali- ja terveysjohtajan Taru Kuosmasen, kuin aluehallituksen jäsenen Pekka Järvisen huomion. He lupasivat lähteä selvittämään asiaa omalta osaltaan.
23.1.
Valkeakosken Seudun Invalidit ry sai vastauksen kysymyksiinsä sosiaali- ja terveysjohtajalta Taru Kuosmaselta, sekä ikäihmisten ja vammaisten palvelujen palvelunlinjajohtajalta Päivi Tryykiltä.
Vastauksessa meille kerrottiin, kuinka valmisteluprosessi on käytännössä toteutettu hyvinvointialueen suunnitteluvaiheessa. Vastauksessa myös todettiin, että ”Valmistelun aikana on pyritty ennakoimaan valmisteilla olevaa vammaispalvelulakiuudistusta, mikä on aiheuttanut haasteita valmistelulle ja sekaannusta myös palvelun käyttäjille. Tammikuun alkupuolella olemme edelleen epävarmuudessa lain mahdollisesta etenemisestä.”
Vastauksessa selvennettiin myös nykyisen vammaispalvelulain 8§ mukaista ohjeistusta siitä, kuinka kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen tulee huomioida ja järjestää.
Alla suorat lainaukset vastauksesta:
”Hyvinvointialueen oheistusten kautta voimme määritellä kuljetuspalveluasiakkaan matkustuksesta perittäviä hintoja. Muilta asiakkailta perittävät kustannukset ovat viimekädessä kuljetuspalvelun tuottajan asia eivätkä nämä muut matkustajat ole asiakassuhteessa hyvinvointialueeseen. Voimassa olevan taksilainsäädännön perusteella hinnat ovat kaikille taksinkäyttäjille neuvoteltavissa palvelun tuottajan kanssa. Tältä osin ohjeistuksen voidaan katsoa vastaavan muiden matkustajien osalta normaalia käytäntöä taksilla matkustettaessa. Tällä hetkellä Tuomi Logistiikka on ohjeistanut palvelun tuottajia, että muiden asiakkaiden maksama maksu olisi vammaispalvelun asiakkaan omavastuun suuruinen.”
”Kanssamatkustajien määrää ei ole ohjeistuksessa rajattu, vaan perheiden yhdessä matkustamista on pyritty tukemaan. Vammaisella henkilöllä on joskus tarve sille, että matkalla on muitakin henkilöitä kuin yksi maksutta matkustava saattaja, joten muiden matkustajien mukanaoloa ei ole rajoitettu, siitä huolimatta, että muiden matkustajien mukanaolo vaikuttaa kyytien yhdistelemisen mahdollisuuksiin.
Lähtökohtaisesti ajatellaan, että asiakasta kohden yksi saattaja riittää ja hänen tulee matkustaa ilmaiseksi. Alaikäistä lasta ei voi jättää yksin kotiin, vanhempi voidaan tarvita mukaan alaikäisen lapsen asioiden hoitamisen vuoksi ja alaikäisen lapsen ei myöskään katsota voivan toimia saattajana. Tällöin lapsen kanssamatkustaminen voi olla välttämätöntä. Muiden perheenjäsenten kanssamatkustaminen on mahdollistettu, mutta vammaispalvelulain mukaiset velvoitteet ja subjektiiviset oikeudet eivät koske heitä. Mahdollisuus muiden henkilöiden matkustamiseen samassa autossa kuljetuspalveluasiakkaan kanssa on näin ollen kuljetuspalveluiden varsinaisen järjestämisvelvollisuuden ylittävä lisäpalvelu. Kanssamatkustajilla on aina myös mahdollisuus tilata ja neuvotella matkalle erillinen kuljetus haluamaltaan palveluntuottajalta.”
Haluamme että niin jäsenet ja kaikki muut joita asia koskettaa ja jotka tämä tavoittaa, saavat suoraan tiedon, mitä meille saadussa vastauksessa on kerrottu.
Yhdistys kiitti kannanotossaan kuitenkin myös siitä, että ohjeissa oltiin erinomaisesti huomioitu kyllä perheet, joissa vanhemmalla on vamma ja alaikäisiä huollettavia.
Yhdistys kokee, että tämän on erityisen tärkeä asia vanhemmalle, jolla ei ole alaikäisten huollettavien kanssa muuta mahdollisuutta autolla liikkumiseen, kuin kuljetuspalveluiden käyttö ja erimerkiksi vanhemman pyörätuolin vuoksi juurikin se invataksi.
Tällä hetkellä yhdistys toki toivoo, että tämä linja säilyisi myös jatkossa, koska tällä tuetaan nimenomaan niitä perheitä joissa erilaiset vammat koskettavat vanhempaa ja yhdenvertaistetaan vammaista vanhempaa suhteessa terveeseen vanhempaan.